Kansainvälisiä elokuvajuhlia vietetään 54. kerran 6.–10. maaliskuuta. Viisipäiväinen tapahtuma kerää jälleen elokuvan ystävät sekä alan ammattilaiset yhteen Tampereelle – festivaaliviikon aikana tarjolla on yli sata elokuvanäytöstä elokuvateatteri Finnkino Cine Atlaksessa ja Arthouse Cinema Niagarassa. Elokuvanäytösten ohella järjestetään myös runsaasti koko yleisölle avoimia sekä elokuva-alan ammattilaisille suunnattuja tapahtumia.
Lyhytelokuviin keskittyvällä festivaalilla nähdään lyhytelokuvia niin kotimaisessa kuin kansainvälisissä kilpailusarjoissa sekä monipuolisessa teemaohjelmistossa. Lisäksi ohjelmistossa esitetään pitkiä dokumentteja. Pääteemoja vuoden 2024 ohjelmistossa ovat muun muassa jo aiemmin julkistetut, demokratian tilaa Suomessa ja maailmalla pohdiskeleva Demokratia vaarassa sekä Metsä, joka tarkastelee metsän monia ulottuvuuksia kapitalistisen metsäkeskustelun keskellä. Molempien teemojen yhteydessä järjestetään myös avoimia paneelikeskusteluja, joissa keskustelijoina nähdään esimerkiksi elokuvaohjaajia sekä Tampereen yliopiston tutkijoita.
Lyhytelokuvia Etelä-Kaukasian alueelta
Teemaohjelmistossa tapana on nostaa esiin elokuvia eri puolilta maailmaa, ja tänä vuonna ohjelmistoon on valittu elokuvia erityisesti Etelä-Kaukasian maista. Elokuvajuhlien toiminnanjohtaja Riina Mikkosen kuratoimat näytökset Etelä-Kaukasia 1 ja 2 tarjoavat erilaisia ikkunoita Georgiaan, Armeniaan ja Azerbaidžaniin. Alue on viime vuosisadan aikana toiminut näyttämönä levottomuudelle ja konflikteille, mutta niiden lomaan mahtuu myös vastarintaa ja toivoa. Näytösten elokuvat pitävät sisällään monipuolista tarinankerrontaa, ja ne antavat kosketuspintaa erilaisiin elämiin, historiallisiin tapahtumiin sekä kulttuuri-ilmiöihin.
Osana teemaa nähdään näytös Chai Khana: Naisääniä Kaukasiasta, jossa valokeila on etenkin alueen naisissa ja heidän kokemuksissaan. Chai Khana on Etelä-Kaukasian alueella toimiva monimediainen alusta, joka nostaa niitä ääniä, jotka valtamedia usein ohittaa.
Etelä-Kaukasian näytökset jatkavat osaltaan festivaalin ohjelmistossa vahvasti näkyvää yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja demokratian tutkiskelun teemaa.
Animaation juhlaa – tekijätähtenä Iiti Yli-Harja
Ohjelmistossa esitetään niin ikään paljon animaatiota. Animaatiodokkarit 1: Yhteisö ja Animaatiodokkarit 2: Henkilökohtaista kertovat tarinoita ihmisyydestä, historiasta ja identiteetin etsimisestä. Näytökset on koottu dokumenteista, jotka on toteutettu animaation eri tapoja hyödyntäen. Myös Turun AMK:n Taideakatemian animaatiokoulutus juhlistaa 30-vuotista taivaltaan Tampereen elokuvajuhlilla kahdella näytöksellä. Juhlanäytökset esittelevät monipuolisesti koulun opiskelijaelokuvia vuosien varrelta.
Tämän vuoden tekijätähtenä oman Retrospektiivi– ja Carte blanche -näytöksen saa palkittu elokuvaohjaaja ja muusikko Iiti Yli-Harja, joka on noussut yhdeksi Suomen merkittävimmistä animaatio-ohjaajista ja lyhytelokuvien tekijöistä. Retrospektiivi-näytös kattaa Yli-Harjan tuotannon vuoden 2016 Unessa ei voi kuolla -elokuvasta aina viime vuoden Täällä haisee hiiri -elokuvaan (2023). Mukana ovat myös parhaan lyhytelokuvan Jussilla palkittu Kaikki äitini puhelut (2021) sekä Tampereen elokuvajuhlien Risto Jarva -palkinnon voittanut Blush – An Extraordinary Voyage (2022).
Carte blanche -näytöksessä mukana on niin nukkeanimaatiota, piksilaatiota kuin videotaidettakin. Yli-Harjan mukaan näytös juhlistaa sattumanvaraisuutta, irrottelua, iloa ja uteliaisuutta elokuvanteossa: “näytöksen elokuvat muistuttavat siitä, että elokuvanteko voi olla hauskinta mahdollista tekemistä, ihmettelyä ja kokeilemista”.
Arkistojen helmiä ja erikoisnäytöksiä
Arkistojen kätköistä tuodaan valkokankaalle Kai Okan vuosikymmeniksi unohtuneet kokeelliset elokuvat näytöksessä Kadonneet kelat sekä Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin kokoamia aarteita manserockin ja kotimaisen mainoselokuvan historiasta. Arkiston aarteet 1: Manserock on poikaa tarjoaa audiovisuaalisen läpileikkauksen ilmiön keskeisimmistä yhtyeistä ja taustavaikuttajista. Arkiston aarteet 2: Suomalaisen mainoselokuvan parhaita käy lävitse suomalaisen mainoselokuvan helmiä vuosilta 1935–2000. Näytökseen on valikoitu sekä alan kilpailuissa palkittuja voittotöitä että yleisemmin kansakunnan muistiin jääneitä mainoksia.
Raimo “Rake” Siliuksen perinteinen Rake Special on omistettu legendaarisille elokuvaohjaajille: Matti Kassilalle (1924–2018), Risto Jarvalle (1934–1977), Jaakko Pakkasvirralle (1934–2018) ja Antti Peipolle (1934–1989). Näytöksessä nähdään muun muassa Kassilan kokoillan dokumentin Kolmen kaupungin kasvot (1962) puolen tunnin Tampere-episodi, joka on Siliuksen mukaan “yksi upeimmista Tampere-lyhytelokuvista”.
Historian havinaa koetaan myös Tampereen elokuvajuhlien ja Yle Teeman yhteistyönäytöksessä Lapsuus Etelämerellä, jossa esitetään toisiinsa yhdistyvät dokumenttielokuvat, Mika Taanilan ja Sami van Ingenin ohjaama Monica in the South Seas (2023) sekä Robert, Frances ja Monica Flahertyn Moana with Sound (1926, 1981).
Muita kiinnostavia erikoisnäytöksiä ovat esimerkiksi saamelaisia elokuvantekijöitä ja saamelaisten tarinoita esiin tuova Saamelaiset valkokankaalla sekä Tampereen tuomiokirkossa urkuri Esa Toivolan säestyksellä esitettävä Triangle of Hope – Juho Kuosmasen mykkätrilogia, jossa nähdään Juho Kuosmasen lyhytelokuvat Romu-Mattila ja kaunis nainen (2012), Salaviinanpolttajat (2017) ja Kaukainen planeetta (2023).
Lapsille
Perheen pienimmille on tarjolla maksuttomat Minikino-näytökset: Minikino 1 soveltuu noin 3-vuotiaille ja sitä vanhemmille katsojille, ja Minikino 2 soveltuu esikouluikäisille ja sitä vanhemmille katsojille, sillä se tuo ruudulle jo hieman pidempiä ja jännittävämpiä tarinoita.
Lisäksi Kinokonsertti leikki-ikäisille on lapsille tarkoitettu ilmaisnäytös, jossa säestäjänä toimii elokuvamusiikin säveltäjä Emil Sana.
Lue lisää festivaalin näytöksistä ja tapahtumista Tampereen elokuvajuhlien verkkosivuilta https://tamperefilmfestival.fi/
Kuva: TFF 2019 / Jani Rutanen
